Mikä tänään harmitti

Luin ratikassa työmatkalla Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa kun huomasin kirjanmerkkini kadonneen. Se oli ihan juuri ollut siinä. Istuin sellaisessa nivelkohdassa olevassa yhden hengen penkissä, ja olin latonut olkapääni viereen, seinustan pienelle hyllylle reppuni, kahvini ja kirjanmerkkini. Kun paria pysäkkiä ennen omaani rupesin etsimään kirjanmerkkiä, sitä ei löytynytkään. Ei ollut repun alla, tason raoissa eikä se ollut pudonnut lattiallekaan. Nousin ylös, ravistelin kaikkia tavaroitani (mahdoin näyttää kummalliselta siinä ketkutellessani) mutta ei löytynyt. Kyllä harmitti. Siinä oman pysäkin lähestyessä ei auttanut kuin unohtaa kirjanmerkki, painaa mieleensä sivu, jolle olin päässyt (118) ja pakata kirja reppuun. Olin saanut kirjanmerkin kevätlukukauden päätteeksi muutama vuosi sitten eräältä työkaverilta, joten sillä oli tunnearvoa. Eli jos joku näkee jossain matalalattiaisen ratikan lattialla pyörimässä sellaista metallista koristeellista kirjanmerkkiä, jossa on punainen nauha kiinni, saa poimia talteen!

On my way to work today in a tram I was reading Emmi Itäranta’s novel “Memory of Water” when I realized I had lost my bookmark. It had been right there a minute ago. I sat beside the sort of folding part of the articulated tram, in a one-person seat and had placed my backpack, my coffee, and my bookmark on this sort of plastic shelf beside the seat. A few stops before mine I started looking for the bookmark, which was nowhere to be found. It wasn’t under my bag, in the gaps of the shelf, or even on the floor. I got up, shook all my stuff (I must’ve looked peculiar shaking around like that) but there was no bookmark. I had no choice but to memorize the page I was on (118) and pack the book into my backpack. I had gotten the bookmark as a gift from a colleague at the end of the spring semester a few years back, so it had a sentimental value. So if someone comes across a metal bookmark which has a red ribbon attached to it lying around in a newer type of tram, pick it up!

 

Lukemisesta piti siis kertomani. Viime vuonna osallistuin Helmet-kirjastojen Kirjan vuoden lukuhaasteeseen (aiempia mainintoja aiheesta löytyy täältä: http://vikerkaar.vuodatus.net/search/query/tags/?tag=lukuhaaste2015 ). Sain viime vuonna luettua yhteensä 33/50 lukuhaasteeseen sopivaa kirjaa.

So, I planned to tell something about my reading hobby. Last year I participated in the Helmet Reading Challenge (the previous entries about this can be found here: http://vikerkaar.vuodatus.net/search/query/tags/?tag=lukuhaaste2015 ) Last year I managed to read 33 out of 50 books.

Tämän vuoden lukuhaaste löytyy täältä:

http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2016(80206)

This year’s challenge can be found here:

http://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Helmet_reading_challenge_2016(80416)

Alkuvuosi alkoi tehokkaasti, olin ensimmäisten viiden viikon aikana lukenut jo kahdeksan kirjaa. Nyt on tahti vähän hidastunut. Tällä hetkellä on menossa kevyenä matkalukemisena se Teemestarin kirja (kohtaan 5. kirjasta voi tehdä kirjanaaman) sekä Mo Yan:in teos Seitsemän elämääni (39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja), jota luen lähinnä iltaisin kotona kun kirja on niin paksu ja painava.
 

The beginning of 2016 was very efficient; within the first five weeks I had already read eight books. Now the pace has slowed down a bit. At the moment I am reading a light paperback “Memory of Water”, and as a heavier “evenings book”, the Nobel-prize winner Mo Yan’s novel “Life and Death are Wearing Me Out”, which I read in the evenings at home because it is a thick, heavy book.

 

Tähän mennessä olen lukenut:

4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja: Fabio Geda – Krokotiilimeri (19.1.2016)

8. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa ei ole lukenut aiemmin: Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (15.1.2016)

11. Sarjakuvakirja: Art Spiegelmann – MAUS (29.2.2016)

14. Historiaa käsittelevä tietokija: Daniel Ryden – Maailmassa on virhe (26.2.2016)

19. Kirjan päähenkilö on unelmatyössäsi: Laila Hirvisaari – Vienan punainen puu (8.1.2016)

20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan: Jean-Paul Didierlaurent – Lukija aamujunassa (24.1.2016)

25. Kirjassa on yli 500 sivua: Dan Brown – Da Vinci –koodi (12.1.2016)

30. Viihteellinen kirja: Antoine Laurain – Punaisen muistikirjan nainen (5.2.2016)

41. Kirjassa lähetetään kirjeitä: Anthony Doerr – Kaikki se valo jota emme näe (3.2.2016)

44. Kirjassa joku kuolee: Agatha Christie – Idän pikajuna (30.1.2016)

So far I’ve read (didn’t have time to find out if some of these have been translated into English):

4. Fabio Geda – Krokotiilimeri (19.1.2016)

8. Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (15.1.2016)

11. Art Spiegelmann – MAUS (29.2.2016)

14. Daniel Ryden – Maailmassa on virhe (26.2.2016)

19. Laila Hirvisaari – Vienan punainen puu (8.1.2016)

20. Jean-Paul Didierlaurent – Lukija aamujunassa (24.1.2016)

25. Dan Brown – Da Vinci –koodi (12.1.2016)

30. Antoine Laurain – Punaisen muistikirjan nainen (5.2.2016)

41. Anthony Doerr – All the Light We Cannot See (3.2.2016)

44. Kirjassa joku kuolee: Agatha Christie – Murder on the Orient Express (US title: Murder in the Calais Coach) (30.1.2016)

Usein tykkään lukea minulle erilaisiin kulttuureihin sijoittuvia tositarinoihin perustuvia romaaneja. Esim. Jemenistä, Afganistanista ja Iranista on tullut luettua paljon traagisia henkilötarinoita. Lempikirjailijoitani ovat Chimamanda Ngozi Adichie, Lisa See, Enni Mustonen, Sari Luhtanen, Anja Snellman, Edwidge Danticat ja Louise Erdrich. Ja sitten Leena Lehtolaisen Maria Kallio –dekkarit ovat viihdyttäviä kuunneltavia.

I often like to read true story –based novels that take place in foreign cultures. For example I’ve been reading about the tragic lives in the conflicts in Yemen, Afghanistan, and Iran. Among my favorite authors are Chimamanda Ngozi Adichie, Lisa See, Enni Mustonen, Sari Luhtanen, Anja Snellman, Edwidge Danticat and Louise Erdrich. I also like the detective stories of Maria Kallio by Leena Lehtolainen, they are good as audio books.

Joskus luin sellaista Margit Sandemon viihdekirjasarjaa ”Jääkansan tarina”. En koskaan saanut käsiini sarjan ensimmäisiä kirjoja, mutta loppupään luin varmaan kaikki. Silloin lainasin niitä noin 40:ää kirjaa yksitellen kirjastosta, mutta nyt yritän haalia niitä itselleni kirpputoreilta. Tällä hetkellä varastossani on tosin vasta kolme. Olisi kiva lukea se sarja uudelleen. Samoin Potterit pitäisi taas lukea kerran läpi, edellisestä kerrasta on varmasti joku seitsemän vuotta!

Some years back I read this series by Margit Sandemo called ” The Legend of the Ice People”. I never got my hands on the first books of the series, but I think I did read all the rest of the about 40 books. I borrowed them one by one from the library, but now I am trying to find them at second hand stores. At the moment I only have three. It would be nice to read the entire series again. I should also reread the Potter series once more, the previous time was probably seven years ago!

Mulla on usein monta kirjaa kesken, parhaassa tapauksessa yksi kevyt pokkari, jota kuljetan mukanani kaikkialla, yksi paksumpi teos, jota luen iltaisin ja vielä joku äänikirja, jota on hauska kuunnella tehdessäni jotain muuta kuten siivota, tiskata, pelata tietokoneella, neuloa. En yleensä osta kirjoja omakseni, kun ne tulee kuitenkin luettua ehkä vain kerran. Kirjastot ovat erinomaisia täällä, eikä kirjojen varaaminenkaan nykyään enää maksa mitään. Joskus ostan matkoille pokkareita kirpputoreilta, mutta muuten tulee lähinnä hyödynnettyä kirjaston palveluita.

I usually have several books on the go at a time. Sometimes even three: one light paperback, which I carry around everywhere I go, one thicker novel, which I read in be at night, and then an audio book, which I listen to while doing other things like cleaning, playing computer games, or knitting. I don’t buy book often, since I usually read them only once. The libraries here are excellent; they even removed the request fee. Sometimes I buy paperbacks in second hand stores to be read when traveling, but mostly I use the library services.